Elämä on taideteos!

                                                              Elämä on piirtämistä,
                                                                ilman pyyhekumia.

Musta on ihana ajatus, että elämä on piirtämistä ilman pyyhekumia, se tarkottaa, että vaikka tulee johonki kohtaan väärä viiva niin sitä ei silti tarvi ottaa pois tai pyyhkiä. Ja se, että jokainen saa tehdä omasta elämästään semmoisen taideteoksen ku tekee. Kukaan ei voi sanoa, että teet väärin, koska jokaisen jälki on erilainen. Jokainen jälki minkä sä piirrät sun elämän tarinassas on jollaki tavalla tärkeä, eikä yhtäkään jälkeä saa poistaa.
Jumala on ku aurinko se paistaa myös sillon ku elämä on täynnä harmaita pilviä, sillonki ku tuntuu, että nyt tarvittais sitä pyyhekumia, jotta voisin pyyhkiä nää hetket pois mun elämästä. Jokaista viivaa ja jälkeä tarvitaan jotta se olisi sun näköinen taideteos kun se on joskus vuosien päästä viimein valmis. Jumala kannustaa sua kulkemaan niitä polkuja mitkä Hän on sua varten suunnitellut.
Sä oot upea ja arvokas ja sulla on äärimmäisen tärkeä rooli maailmassa, vaikka se ei vielä olis selvinny niin se selviää kyllä ajallaan.

Siunattua loppu viikkoa ja jokaista päivää!

Salla

Huonoja päiviä on kaikille, mutta niinäkin päivinä sun kanssa kulkee Jumala!

Moi. Kaikki ne jotka tuntee mut niin tietää, että oon ihminen joka ei olis hetkeäkään paikalla tai tekemättä mitään jos ei joskus oli ihan pakko. Mä oon ihminen joka tukkii kaikki viikon minuutit täyteen jotain tekemistä ettei mun tarvis vaankaan olla vaan. Mä en myöskään jaksa keskittyä kovinkaan kauaa yhteen asiaan. Esimerkiks tätäki tekstiä kirjottaessa oli pakko avata myös youtube, koska en jaksa kirjottaa putkeen kovin kauaa, vaikka kirjottamista rakastanki. Tää tuottaa vaikeuksia koulussaki, koska en vaan jaksa keskittyä tekemään esimerkiks matikatehtäviä tai nytkin äikän kutos kurssilla tehään portfolioa niin oon jäljessä aikataulusta jonku verran vaikka sitä onki tehty tunneilla koska ja jaksan tehä ja keskittyä siihen kerralla max 10 min ja sit on pakko tehä jotain muuta hetki.
Joskus kuitenki tulee hetki jollon tuntuu, että oon yrittäny jaksaa liian kauan. Tämmönen hetki tuli viikko sitte keskiviikko iltana. Olin just sinä päivänä tehny matikan kokeen ja sillon ku sitä tein niin mulla oli tosi luottavainen fiilis että tää meni tosi hyvin. No sit sain sen illalla takasi (se koe oli siis abitti koe eli sähkönen koe) ja no sit se ei mennykkään ihan niin ku odotin. Se ehkä laukas sen että kaikki se stressi ja purkautumattomat tunteet tuli kaikki siinä hetkessä ja hajosin ihan totaallisesti. Sit olin menossa nukkumaan joskus yhentoista jälkeen, mutta kaikki ajatukset vaan pyöri päässä enkä saanu nukuttua. Sit tuli ajatus, että tekis mieli lähteä kävelemään kirkolle, ja niin mä sit nousin sängystä ja lähin sinne kirkolle. Päädyin siis kirkolla istuskelemaan puol kahltetoista. Ja tiiättäkö mitä, se oli paras päähänpisto ikinä. Se rauhotti ja autto ku sai viettää hetken ihan rauhassa Taivaan Isän kanssa kirkolla.

Jokaisella tulee joskus hetkiä jolloin ei vaan jaksa. Tekee mieli luovuttaa ja antaa periksi. Silloinkin kun on kaikista vaikeinta niin Jumala kulkee sun kanssa ja kantaa sua. Jumala ei jätä sua koskaan yksin, hän kulkee sun kanssa niin ylä- ku alamäetkin. Sun pitää vaan luottaa!

1.Pietarin kirje 5:7 "ja "heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen"."

Oot upea ja arvokas juuri noin!

Elämä ei ole hattaraa, mutta onneksi rinnalla on Voittaja, Jeesus Kristus!

Siunattua loppu viikkoa just sulle!

<3: Salla